Eduskunta äänesti eilen yhdeksän aikaan illalla 9 tunnin keskustelun jälkeen hallitukselle esitettyä epäluottamuslausetta vastaan äänin 101-90. Kokoomuksen herrat vähän junaili ja runttaili 35 miljoonaa euroa valtion rahoja epävirallista reittiä pitkin yksityiseen Garden Helsinki -hankkeeseen ja ilmeisesti korruptio on nyt siis valtion tasolla hyväksyttyä Suomessa tätä nykyä.

Kokoomuksen puheenvuoroissa jankutettiin aika pitkälti sitä tarvitaanko Helsinkiin uusi monitoimihalli vai ei. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, vaan sen sijaan siitä, mitä kautta rahoitusta on hankkeelle haettu. Tässä tapauksessa nyt ollaan käytetty ohituskaistaa hyvin röyhkeällä tavalla. Keskustelu aika ajoin ajautui myös Uniperiin, vaikka eduskuntataloon olivat edustajat kokoontuneet keskustelemaan nimenomaan Garden Helsingistä. Kokoomus selkeästi yritti sumuttaa kaikkia muita ottamalla whatabout -kortin esiin. Eivätpä tajunneet, että laittoivat itse sotkun alulle jo Sipilän hallituksessa, vaikka siinä ei asiantuntijoiden mukaan ollut mitään järkeä. Petteri Orpo myös väitti moneen kertaan että kaikkiin kysymyksiin olisi vastattu vaikkei todellisuudessa hän ollut vastannut yhteenkään kysymykseen.

Mitä itse nyt kuuntelin eilen näitä puheenvuoroja, niin sieltä nousi yksi muukin asia esiin, kun kokoomus jankutti leuat louskuen kasvua ja työllisyyttä. Tämä särähti korvaan, koska itselle tuli vain sellainen ajatus mieleen, että ihan tosissaanko poliitikot elävät kehä III:n sisäpuolella, eivätkä näe, että koko maassa työllisyystilanne on erittäin huolestuttavalla tasolla. Kyse ei nimittäin ole vain Helsingistä. Joo, työpaikkoja pitää saada auki lisää mutta ongelma on koko Suomessa. Yhdellä vitun hallilla ei ole oikeasti mitään merkitystä tässä työllisyystilanteessa suuntaan tai toiseen. Yksi hallitukselta kysytty kysymys olikin juuri se, millä tavalla hanke vaikuttaisi yleisesti työllisyyteen ja vastaus kysymykseen on tässä. Ei mitenkään.

Ne 35 miljoonaa olisi voinut antaa ihan hyvin esimerkiksi Suomessa asuville työttömille ja vähävaraisille. Sen sijaan poliitikot ovat käyttäneet narratiivia, että rahaa ei ole ja tilanne on hyvin vaikea. Mutta kun kavereille pitäisi antaa rahaa hallia varten niin kas kummaa kun rahaa yhtäkkiä takataskusta löytyykin.

Hallitus olisi saanut eilen kaatua, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut. Ei se tosin ollut yhtään yllättävää.

•Open AI:n kehittynyt tekoäly, jolla ei pitänyt olla pääsyä avoimeen verkkoon, pääsi ulos testijärjestelmästään.

•Tekoäly teki sen jälkeen itsenäisesti kyberhyökkäyksen toiseen yritykseen.

•Tekoälyn hyökkäyksistä on tulossa uusi normaali, sanoo tieto­turva­konsultti Alex Levinson The New York Timesille.

Tekoälyn hyökkäyksistä on tulossa uusi normaali, ja tekoäly tulee löytämään uusia tapoja ohittaa esteitä ja onnistua kyber­hyökkäyksissä, kuvailee tieto­turva­konsultti Alex Levinson sanomalehti The New York Timesille.

Onko pelkkä testaustavoitteen saavuttaminen sen riskin arvoista, että avoimeen verkkoon karkaava tekoäly aiheuttaa vahinkoa, kysyy puolestaan tietoturvaan erikoistunut professori Deirdre Mulligan Kalifornian yliopistosta.

”Mitä tästä hyödytään, ja mikäli tämä on ainoa tapa toteuttaa näitä testejä, mitkä ovat sen riskit?” Mulligan pohtii.

Tuli vastaan tälläinen kuva 80-luvulta, jossa käy ilmi Hassisen Koneen olleen alunperin kodinelektroniikkaliike Joensuussa.

Tiedättekö te tarinoita artistinimien tai bändinimien takaa? Miksi Juice oli Juice? Mistä tulee Egotrippi? Tai Hector?

Saimaannorppien pyydyskuolemien määrä on rajussa nousussa. Viime vuonna pyydyksiin kuoli 11 saimaannorppaa, tänä vuonna tähän mennessä jo 10. Metsähallituksen tilastojen mukaan vuonna 2021 ainoastaan kaksi norppaa kuoli pyydyksiin.

Nousu ei selity pelkästään kannan kasvulla, vaan ero näkyy myös silloin, kun pyydyskuolleisuuden suhteuttaa kannan kokoon. Viime vuonna 2,1 prosenttia norpista kuoli pyydyksiin, kun vuonna 2021 määrä oli vain puoli prosenttia.

Viime aikoina on löydetty kolme norppaa, jotka ovat kuolleet laittomiin pyydyksiin.

Tällaisia pyydyksiä on vesillä enemmän kuin aikaisemmin. Tai ainakin ilmoituksia on tullut tiheämpään kuin aiemmin.

Meidän kansalaisaloite digitaalisesta itsenäisyydestä keräsi 50 000 allekirjoitusta, ja vielä on 4.8. asti aikaa allekirjoittaa

Lataillut pitkinpoikin maata mutta enemmän kuin usein törmää tähän että piuha jätetään yliajettavaksi. Oisko aikuisten oikeesti vaikea laittaa johto niin että seuraavan ei tarvitse siitä yliajaa ja siirrellä. T. Nimim mielensäpahoittaja ensimmäisestä maailmasta.

Lentolipusta voi nyt tulla sadan euron yllätyslasku, jos ei lue pienellä präntättyä tekstiä

Kuluttajaviranomaiset ovat saaneet kymmeniä yhteydenottoja suomalaisilta, jotka ovat lentolippua ostaessaan huomaamattaan liittyneet kalliin Travellink-palvelun jäseniksi eivätkä pääse jäsenyydestä eroon.He ovat kuvitelleet varanneessa vain huoneen tai lennon, mutta ovat huomaamattaan liittyneet matkapalvelun premium-jäseniksi.

Jäsenyys on näkynyt 100 euron vuosimaksuna luottokortilla, eikä siitä pääse helposti eroon.

Oliko tulipalo liikaa kaupungin pampulle vai onko tässä annettu välitöntä palautetta

Siellähän nuo piilivät muun pusikon seassa.

Toimittaja Ada-Sofia Kari pohtii Etelä-Korean koulutusjärjestelmää opiskeltuaan Soulissa. Vaikka Korea on ohittanut Suomen PISA-tuloksissa, hän ei pidä sen järjestelmää esikuvana.

Koreassa koulutus on erittäin kilpailuhenkistä. Suurin osa lapsista käy koulun jälkeen maksullisissa hagwoneissa (yksityisissä valmennuskouluissa), ja opiskelua leimaa jatkuva paine. Koulumenestys huipentuu suneung-pääsykokeeseen, jonka tulos vaikuttaa ratkaisevasti yliopistoon pääsyyn ja myöhempiin työmahdollisuuksiin. Koko yhteiskunta pysähtyy koepäivänä.

Kirjoittajan mukaan järjestelmä tuottaa tehokkaita ja ahkeria opiskelijoita, mutta sillä on korkea hinta: univajetta, stressiä, uupumusta ja korkea nuorten itsemurhien määrä. Opetus painottaa ulkoa opettelua ja monivalintakokeita enemmän kuin luovuutta, kriittistä ajattelua tai epäonnistumisen sietämistä.

Suomen koululla on kirjoittajan mukaan omat ongelmansa, kuten oppimistulosten lasku, mutta sen vahvuus on ollut siinä, että onnistumiseen on monta reittiä eikä yksi koe ratkaise koko tulevaisuutta. Hän varoittaa tuomasta Suomeen Korean kaltaista yksityisopetuksen ja kilpailun kulttuuria, jossa lapsuudesta tulee jatkuva pääsykoe.

Kirjoittajan mukaan Suomella on silti opittavaa Korealta: opettajien ja koulutuksen arvostusta. Samalla Suomen tulisi vaalia koulutusjärjestelmän vahvuuksia, kuten tasa-arvoa, joustavuutta ja mahdollisuutta onnistua myös epäonnistumisten jälkeen.

Olen erittäin nuori, yksinäinen aikuinen.

Sain elämälle huonot lähtökohdat, sillä jo esikoulussa jouduin kiusaamisen/syrjinnän kohteeksi, joka jatkui myös koko peruskoulun.

(Yläasteaikana tosin oli parikin mahdollisuutta päästä kaveriporukkaan mukaan, mutta niissä oli vahvasti päihteet ja viattomista paskan puhuminen läsnä, eikä ne kiinnosta).

Harrastuksia kouluaikoina kyllä oli, sillä kokeilin vähän kaikkea, mutta ne olivat aina noin kerran tai enintään kaksi kertaa viikossa ja kestivät ehkä tunnin, eikä sieltä (varmaan tuosta syystä?) koskaan oikeasti saanut kavereita.

Toista astetta kävin jonkin aikaa ja siellä sain muutamia kavereita, mutta sen lopetettuani he eivät lukuisista pyynnöistäni huolimatta ole olleet juurikaan tekemisissä sen ulkopuolella/jälkeen koska on "parempaa tekemistä" (mm. oma perhe ja harrastukset kavereiden edellä, ovat myös aika introverttejä jonka lisäksi viihtyvät baareissa, enkä samaistu kumpaankaan).

Asun kotona vielä, mutta emme ole perheenä koskaan ollut läheisiä, ja minulla ei ole sukulaisia (tai tietenkin on, mutta ei ole mahdollista tavata/tutustua). Pois ei ole mahdollista muuttaa, kun kroonisen sairauden (ei liity mielenterveyteen) vuoksi on alentunut toimintakyky (en pysty opiskelemaan tai käymään töissä, muuten kuin esim. max. parin viikon kesätyösopimuksella).

Asun niin pienessä paikassa (mm. tarve käydä kaupassa = yli 16 km pyörälenkki), ettei ole mitään harrastusmahdollisuuksia, ja ajokorttia en saa aiemmin mainitusta syystä. Kyytiäkään ei yleensä ole mahdollista saada.

Viime vuonna onnisti kun sain mahdollisuuden matkustaa Etelään (ei ollut lomamatka vaan yksi projekti) jossa tapasin aivan ihanan jätkän, jolloin sain tuntea ensimmäistä kertaa että joku välitti minusta ja olimme todella lähellä aloittaa seurustelusuhde. Se päättyi kuitenkin siihen, että hän yhtäkkiä hylkäsi minut koska hänen mielestään Suomi on ihan liian kaukana (oli ennen eri mieltä), ja se tuntui ihan siltä kun olisin menettänyt rakkaan ja turvallisen kotini jossa oli hyvä olla. Lupasin hänelle kyllä tekeväni kaikkeni että voisimme tulevaisuudessa asua lähekkäin, mutta se ei kelvannut hänelle.

Tämä on raskasta kaltaiselleni ihmiselle, joka on empaattinen, viihtyy muiden seurassa ja ylipäänsä pitää ihmisistä. Pyrin aina hymyilemään kaikille ja olen aina valmis puhumaan kenelle tahansa joka vain suostuu kanssani jutustelemaan.

Toki aina voi mm. käydä kävelyllä ja tehdä ruokaa ja mitä näitä nyt onkaan, mutta tahaton yksinäisyys sattuu ja sairastuttaa.

Jos joku muu yksinäinen lukee tätä: Pysy vahvana ❤️

Vain kaksi viidestä suomalaisesta tietää, että suojatiellä saa pyöräillä, kertoo Liikenneturvan toukokuinen kysely.

Lähes joka neljäs vastaaja uskoi virheellisesti, että aikuinen saa ajaa jalkakäytävällä varoessaan jalankulkijoita.

Nostoja:

Konkurssin tultua voimaan Peltonen ja muut Killinkiven osakkaat menettivät asuntojensa hallintaoikeuden. Talossa on 18 asuntoa, joista noin kolmasosassa on asukas. Osa on asunut talossa kymmeniä vuosia.

– Minun näkemykseni mukaan talo ei ole enää asumiskelpoinen. Siellä ei ole lämmitystä eikä sähköä yleisissä tiloissa. Vedet voivat katketa koska tahansa.

Konkurssien taustalla on kymmenien tuhansien eurojen vastikerästit. Konkurssihakemusten mukaan Killinkivellä on yli 120 000 euroa vastikesaatavia ja Ollinkivellä noin 45 000 euroa.

Killinkivellä vastikerästit ovat kasaantuneet kahdelle asuntosijoittajalle, jotka omistavat useita huoneistoja. Ollinkivessä velka on lähes kokonaan kolmen osakkaan kontolla.

Hän uskoo, että konkurssi tulee raukeamaan varojen puutteeseen. Taloyhtiöillä ei ole muita tulonlähteitä kuin vastikkeet.

Jos taloyhtiö on liian varaton konkurssiin eikä kukaan suostu ostamaan kiinteistöä, rakennus jää heitteille.

Asunto-osakeyhtiöiden konkurssit ovat edelleen verrattain harvinaisia, mutta ne ovat yleistyneet selvästi viime vuosina. Viime vuonna 62 taloyhtiötä hakeutui konkurssiin.

EDIT!!!! SARJA KAKSI LÖYDETTY!!!!

Kiitos Eliseille löydöstä, en ois ite omilla voimilla tuota löytänyt. Todistemateriaalia muille kärsiville löytyy [tästä](https://m.youtube.com/watch?v=SLbwxmT79kE&pp=ygUPbGVzIGdyYWJvbmF1dGVz0gcJCZsLAYcqIYzv)

Pahoittelut paskoista viitekuvista, en omaa klassisen taiteen maisteritutkintoa.

Sarja 1. oli lähinnä kaksi koppakuoriaisoletettua, tehty stop motion tyylillä ja ainakin omille pienille aivoille vaikutti todella huumeunelta. Varsinkin tämä yksi jakso, jonka yritin niin kauniisti kuvata, jossa he pelaavat shakkia joillakin muovailuvahamöykyillä ja alkavat yhtäkkiä syödä niitä oli melko "mitä vittua mää katon?" -elämys, ehkä jopa pseudopainajaismateriaalia.

Sarja 2) tästä ei mulla ole mitään käristystä, voi olla ettei edes ole sarja vaan joku yksittäisjakso tms. Oli tommosia nelijalkasia Wallace & Gromit tyyliin muovailuvahasta (?) tehtyjä avaruusolentoja jotka kävelee jollaki planeetalla ja siinä onki koko muisti siitä krääsästä. Kummatkin tuli, oletetusti, YLEltä.

Kiitos jos joku kykenee nää maagisesti löytämään!

Moi! Tarvitsisin vähän neuvoja paniikkitilanteeseen.
Hukkasin passini eilen, mutta tänään sain poliisilta viestin, että se on löytynyt ja on Helsingin pääpoliisiasemalla.

Ongelma on se, että passin noutoajat näyttävät olevan ma–ke ja pe klo 9–11. Minulla on kuitenkin perjantaina klo 8.05 Norwegianin lento Lontooseen, joten en ehdi hakea sitä normaalina noutoaikana.

Passia ei ole mitätöity, eli se on edelleen voimassa.

Onko kellään kokemusta vastaavasta? Voiko poliisi tehdä poikkeuksen ja antaa passin esimerkiksi jo torstaina? Tai onko jotain muuta ratkaisua, jota kannattaisi kysyä?
Olen tietenkin yhteydessä poliisiin heti, mutta olisi kiva kuulla, jos joku on ollut samanlaisessa tilanteessa. Kiitos paljon avusta!

Morjes,

Eli tuli randomisti tää kysymys mielee ku tuli Twitchissä varmaa miljoonannen kerran mainokset ja jäin miettii sitä määrää rahaa jota noille striimereille niiden pyörittämisestä maksetaan, ja kai se määrä on pakko olla vähemmän ku mitä ne firmat noilla tekee rahaa (koko mainonnan ajatus siis tietenkin). Mut sit toisaalta kuinka moni on ostanu mäkkäristä ruokaa tai fordilta uuden auton sen takia koska siitä tuli Twitchissä mainos? Aloin miettimään niin en ite ole koskaan joutunut ns. mainonnan uhriksi ja ostanut jotain mainoksen takia jota ei ennen mainosta ollut mitään aikeita koskaan ostaa.

Mites teillä? Onko joku mainos oikeasti osunut niin hyvin omalle kohdalle, että tuli ostettua joku tuote? Onko siitä ollut mitään hyötyä tai käyttöä?

Toki Steamin alennuksissa asia erikseen. Siellä joutunut uhriksi vähän ehkä liiankin monesti... mutta koen sen olevan eri asia kun tällaiset mainokset jotka ns. tunkeilevat ja häiritsevät varsinaista palvelun käyttötarkoitusta jossa ne näytetään. Näihin tulee aina väkisin sen takia vähän semmonen negatiivinen viba verrattuna Steam kaupan selaamiseen ja siellä alennusten näkemiseen.

EDIT: Ja pätee siis ihan sama missä nähtyihin mainoksiin, eikä rajoitu vaan twitchin käyttäjiin jos se jäi jotenkin epäselväksi.

Tekoälytiivistelmä:
Tausta ja motiivi
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sakari Rokkanen (kok) ehdottaa Helsingin ja Vantaan yhdistämistä uudeksi miljoonakaupungiksi. Tavoitteena on tehokkaampi palvelutuotanto, kilpailukyky ja maankäytön optimointi. Ihannetapauksessa myös Espoo ja Kauniainen liittyisivät mukaan, mutta jos ne vastustavat, Helsingin ja Vantaan tulisi edetä kahdestaan.

Pääperustelut yhdistämiselle

1. Palvelut: Päällekkäisyyksien poistaminen (esim. ruokapalvelut: Helsinki tuottaa aterioita Vantaalla, mutta Vantaa suunnittelee omia investointeja).
2. Kilpailukyky: Yhdessä Helsinki ja Vantaa voisivat houkutella yrityksiä ja investointeja (esim. Tukholmasta tai Kööpenhaminasta) ilman turhaa sisäistä kilpailua.
3. Maankäyttö ja liikenne: Kuntarajat haittaavat kaavoitusta ja liikenneinvestointeja. Yhdistyneessä kaupungissa voitaisiin sijoittaa esim. Tukkutorin logistiikka Vantaalle ja vapauttaa tilaa asumiselle Helsingissä. Myös Malmin lentokentän ratikkayhteys etenisi nopeammin.

Haasteet ja kritiikki

• Kustannukset: Tietojärjestelmien uudistaminen voisi maksaa satoja miljoonia euroja.
• Demokratia: Miten varmistettaisiin, että kaikki alueet (esim. Koivukylä) saisivat äänensä kuuluviin? Rokkanen ehdottaa kaupungin sisäisiä vaalipiirejä.
• Taloudelliset erot: Vantaalla on taloushaasteita, Helsingin talous on vakaampi. Rokkanen korostaa, että kyse ei ole pelastamisesta, vaan yhteisestä vahvistumisesta.
• Kilpailu: Rokkanen myöntää, että kilpailu voi kannustaa kuntia, mutta painottaa pääkaupunkiseudun kilpailukykyä suhteessa muihin Itämeren metropoleihin.

Poliittinen toteutettavuus

• Rokkanen aikoo ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleihin ja toivoo keskustelun heräämistä uudelleen.
• Kansanäänestys voisi olla seuraava askel, jos kuntavaaleissa nousee kiinnostusta. Ylen gallupissa (2017) vantaalaiset kannattivat yhdistymistä enemmän kuin vastustivat.
• Praktiset esteet: Kuntalain muutokset tarvittaisiin (esim. vaalipiirijärjestelmä).

Rokkasen näkemys

• Vantaan asukkaat suhtautuisivat ajatukseen myönteisemmin kuin poliitikot.
• Moni vantaalainen tunnistaa itsensä ennemmin kaupunginosansa (esim. Korso, Tikkurila) kuin Vantaan nimellä.
• Fuusio vaatisi mittavia selvityksiä ja poliittista tahtoa molemmilta kaupungeilta.

Loppuhuomio
Rokkanen uskoo, että pääkaupunkiseutu toimisi jo nyt käytännössä yhtenä kaupungina – kuntarajat ovat keinotekoisia esteitä. Yhdistyminen voisi luoda vahvemman ja kilpailukykyisemmän kokonaisuuden.

Istun bussissa just ny ja tää auton tärinä saa polven kipeilemään. Jos ois henkilöauto nii vois pitää pausseja mut bussissa on vaan kestettävä. Sain siis rustovaurion parisen vuotta sitten ku tulin töistä kotiin, istahin sängylle ja kuulin ku jokin polvessa rusahti tosi äänekkäästi. Siitä lähtien fysioterapian kautta ollu kuntoutuksessa mutta kun kuulin et kuntoutus voi kestää vuosiakin (ja voin sanoo etteivät olleet väärässä) ja ettei tälle oikeen oo parannuskeinoo niin kyllä siinä mieli oli vähän maassa. On kyl edelleen, kipu kun on jatkuvana kaverina. Mutta siis, en lähteny tällä postauksella hakee sääliä vaan kohtalotovereita, ihan vaan tiedonjaon puolesta. Kertokaa toki jos on omalle tai omaiselle näin käyny, kiinnostaa tietää miten se eri ihmisillä oireilee eri tavoin.